Sain tulikasteeni hallitustehtävissä 1990-luvun alun lamavuosina. Osakseni tuli Tampereen Haka Oy -nimisen rakennusliikkeen alasajo, joka sitten päättyi konkurssiin. Pesäluettelon arvo oli 340 miljoonaa silloista markkaa. Olosuhteet tuolloin olivat rankat, mutta virheitäkin oli tehty, jotta tuohon päädyttiin.
Hallitustaipaleella mukaan on mahtunut monenlaisia yrityksiä. Listasta puuttuu oikeastaan vain teollista valmistusta harjoittavat yritykset. Joukossa on ollut huomattava määrä kunnallisesti omistettuja yhtiöitä, mutta myös yksityisesti omistettuja. Työurani aikana olen toiminut myös toimitusjohtajana.
Matkan varrella on tullut nähtyä hyviä ja huonoja hallituksia. 1990-luvun alun kokemusten myötä minusta kehittyi eräänlainen ikävien asioiden erikoismies. Siihen aikaan selvitettävää riitti. Isoimmaksi saneeraustehtäväksi urallani muodostui Tampereen sähkölaitoksen, nykyisin Tampereen Energia Oy:n, saneeraus aivan 2000-luvun alussa.
Nykyisin olen eläkkeellä ja jäähdyttelen ja olen enää kahden yhtiön hallituksen puheenjohtajana, yhden yhtiön hallituksen jäsenenä ja yhdessä hallituksessa neuvonantajana. Yleensä olen oppinut olemaan huolellinen mennessäni yhtiöiden hallitukseen. Otan perusteellisesti selvää, mihin olen menossa ja mikä on yhtiön taloudellinen tilanne.
Matkan varrella on hallitustyössä tullut vastaan loistavia onnistumisia ja vastaavasti vähän vaatimattomampia suorituksia. Pitkässä juoksussa yrityselämä ja hallitustyö on kuin elämä itse. Epäonnistumisiakin tulee ja niitä on osattava käsitellä. Tilanteita, jossa peli näyttää menetetyn on niissäkin tullut oltua mukana eri rooleissa. Silloin sitä pysähtyy miettimään, miten tähän tultu.
Tarina on miltei aina samanlainen. Yritys on tehnyt pitkään huonoa tulosta. Tappiot ovat syöneet oman pääoman ja likviditeetti alkaa loppumaan. Monesti yrityksellä on ollut pitkään sama hallitus ja toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja on selittänyt hallituksille vuosikausia, miksi tulos on taas kerran muodostumassa huonoksi ja luettelee syitä siihen. Näkymät ovat aina aikaisempaa paremmat ja uusi tilikausi kaiken muuttaa voi. Muutosta ei näy eikä kuulu.
On luonnollista, että toimiva johto suojelee omia työpaikkojaan aina siihen asti, kun hallitus on valmis selitykset hyväksymään. Pahimmassa tapauksessa hallituksesta on muodostunut kaverikerho, joka suojelee omia hallituspaikkojaan. Omaan hallituspaikkaan ei milloinkaan pidä rakastua, että unohtaa perustehtävänsä hallituksen jäsenenä yhtiön edun puolustajana.
Tarvittaessa hallituksen jäsen pitää uhrata itsensä muutoksen aikaan saamiseksi. Nuorempana pelasin pesäpalloa ja lajissa on tapana hyväksyä takapalo, jos sillä palottomassa tilanteessa saadaan siirrettyä kärkietenijä pesältä toiselle. Hallituksen jäsenen on uskallettava kertoa, mitä hän näkee ja edistää muutosta silloin, kun siihen on ilmeinen tarve.
Miksi siis liian usein aivan liian myöhään. Omistaja astuu peliin, vasta kun peli on jo hävitty. Partnerikavereiden kanssa olemme keskustelleen aiheesta. Johtopäätös on se, että jos toimitusjohtaja epäonnistuu tehtävässään hän ei ole kelvoton toimimaan toimitusjohtajana jossain toisessa yrityksessä. Jonkinlainen yksimielisyys on myös siitä, että yhtä tappioiden hyväksymisen syynä on vähintään yhtä usein hallituksen epäonnistuminen kuin toimitusjohtajan epäonnistuminen. Mikäli yhtiö kaatuu strategisiin virheisiin, on se hallituksen vika. Operatiivisetkin virheet voivat kaataa yhtiön, mutta harvemmin. Miksi siis aina liian myöhään.
Asko Koskinen
Hallituspartneri
Tampereen Hallituspartnerit ry
https://www.linkedin.com/in/asko-koskinen-66668637/
